Sofia Walzer -nuottikirja

Pohjois-Pohjanmaan Kansanmusiikkiyhdistys on julkaissut v. 2017 nuottikirjan nimeltä Sofia Walzer.
Sofia Walzer -nuottikirja sisältää n. 170 kappaletta, jotka ovat peräisin Johan Julinin ja Johan Lemanin 1800-luvulla käsin kirjoittamista nuottikirjoista.
Oulussa vaikutti vuodesta 1825 alkaen parinkymmenen vuoden ajan kaupunkimusikantti, entinen sotilassoittaja, nimeltä Johan Julin (1799–1846), joka muutti Ouluun Vaasasta. Muutamaa vuotta aikaisemmin hän oli ollut Kuopion pataljoonan soittajien joukossa.
Julinin soitin oli klarinetti. Julin muutti Ouluun v. 1826. Hän kirjoitti Oulussa ollessaan v. 1829 lähtien käsin muistiin soittamiaan nuotteja n. 90 kpl. Näistä koostui Julinin nuottikirja, joka on nykyisin P-Pohjanmaan museossa Oulussa.
Julinin kirjan kappaleet edustavat pääasiassa 1800-luvun alkupuolen kaupunkisäätyläisten tanssimusiikkia. Pääosa kappaleista (n. 60 ) on katrilleja. Kirjan seitsemän sävelmän otsikossa mainitaan, että niitä on tanssittu Tukholmassa v. 1820–1827. Mukana on sen ajan säveltäjien taidemusiikkiakin, mm. Weberin, Hummelin ja Spontinin sävellyksiä.
Julinin kirjassa on valsseja aika vähän, 5 valssisävelmää. Tästä voidaan päätellä, että Valssi ei ollut tanssina vielä kovin yleistynyt 1800-luvun alkupuolella Oulussa. Katrilli oli ylivoimaisesti eniten soitettu.
Julinin kirjassa on myös 3 polskaa / poloneesia, 5 angleesia, 3 marssia ja 2 potpuria, eli tanssisarjaa, jossa on useita osia. Julin ei ole merkinnyt kirjansa kappaleiden yhteyteen yleensä säveltäjiä. Muutamia poikkeuksia on, esim. Thema af Hummel, Friskytten af Webern, samoin myös kpl 29 Kadrill af Nordberg .

Toisen nuottikirjan tekijä on ollut oululainen Johan Leman (1800–1867).
Johan Léman on syntyjään oululainen merimiehen poika. Hän sai käydä nuoruudessaan 3 vuotta Oulun triviaalikoulua. Suurimman osan elämästään hän oli Oulun kaupungin palveluksessa. Aluksi Oulussa ollessaan hän otti palovahdin työn.
Samoihin aikoihin Léman opetteli omaelämäkertansa mukaan myös soittamaan viulua, tuli siinä taitavaksi, ja sai lisätuloja soittamalla erilaisissa tilaisuuksissa. Tietoa musiikkiharrastuksesta tukee sekin, että Lémanilta on siis säilynyt tämä käsin kirjoitettu nuottivihko, johon hän on koonnut erilaisia nuotteja n. 70 kpl. Tämä Lémaninkin nuottikirjakin on nykyisin Pohjois-Pohjanmaan museossa.
Lémanin nuottikirjassa on 15 valssia, 12 polkkaa. Nämä tanssit näyttävät yleistyneen Oulussa 1800-luvun puolivälin tienoilla.
Lisäksi Lémanin kirjassa on polskia, polkkamasurkkoja, galoppeja, katrilleja, franseesjaa ja englantilainen Hornpipe.
Monet Lémanin kirjan kappaleet ovat peräisin aikansa tunnettujen säveltäjien tuotannosta, säveltäjiä ovat esim. Strauss, Donizetti, H C Lumbye, Bellman ym.
Kappaleita on eri maista; Suomi, Ruotsi, Venäjä, Englanti, Puola jne.
Leman siis aloitti kaupungin palveluksessa palovahtina, eteni ensin kaupunginpalvelijaksi ja sitten 25 vuodeksi raatihuoneen vahtimestariksi, ja lopulta hän kohosi kaupungin voudiksi asti vuonna 1855.
Léman oli innokas runojen kirjoittaja. Hän kirjoitti paljon kalevalamittaisia runoja. Hän painatti sensuuriasetuksen vuoksi osan runoistaan Tukholmassa. Tukholmasta kulkeutuivat varmaankin myös useimmat ulkomaalaiset sävelmät Ouluun.

Muutama vuosi sitten sain molempien nuottikirjojen kopiot P-Pohjanmaan museolta käyttööni. Kirjoitin sävelmät puhtaaksi tietokoneella. Kappaleet koottiin yhteen ja painatettiin valmiiksi kirjaksi vuoden 2017 alussa.
Alkuperäisissä nuoteissa on merkitty vain kappaleiden melodiat ilman säestyksiä. Tämä onkin luontevaa klarinetin ja viulun soittajille. Nykysoittajia varten on osaan kirjan kappaleista merkitty sointumerkkejä säestystä varten.
Pohjois-Pohjanmaan kansanmusiikkiyhdistys on kirjan julkaisija ja painattaja.
Olemme ylpeitä siitä, että kirjamme pääsi mukaan Suomi 100 -hankkeeksi.

Kirjan nimeksi valittiin kirjan kappale 111 Sofia Walzer. Tämä kappale lienee peräisin Kööpenhaminasta, säv. H C Lumbye. Tämä valssi kuvaa hyvin myös sitä, kuinka Oulusta oli 1800-luvulla hyvät yhteydet ulkomaille. Sama asiahan näkyy myös monien oululaisten merimieslaulujen kautta. Alkuperältäänhän ne ovat usein englantilaisia, ruotsalaisia tai jopa amerikkalaisia. Oulu oli silloinkin kansainvälinen kaupunki – ainakin musiikissa.

Iissä v. 2017    Unto Kukka